01/11/2026
Jak´aika
Kekrin jälkeisiä vuodenalkajaisia vietetään Martin päivään (10. marraskuuta) asti. Vanhan vuoden päättymistä seuraava »jak’aika» on pyhää aikaa uuden ja vanhan vuoden välissä. Jakoajalla tehdään vanhan vuoden asiat viimeistä ja uuden vuoden asiat ensimmäistä kertaa. Oikeilla teoilla kuluneen vuoden onni siirretään seuraavaan vuoteen.
Jakoaika kestää kekristä Marttiin, Simosta Marttiin tai joillakin alueilla myös Mikosta kekriin. Puhutaan myös joulurauhan tapaan »kekrirauhasta». Palkollisille kekrin jälkeinen aika on römppä-, runtu- eli kissaviikko tai omaviikko. Nimensä mukaisesti se on entisaikaan ollut palkollisten lomaa ennen uuden palveluksen alkamista ja mahdollista siirtymistä uuteen talouteen.
Jakoaikaa tarvittiin juliaanisen kalenterin aikaan tasaamaan aurinkovuoden ja kuuvuoden väliin jäävä noin 12 vuorokauden aukko. Tässä merkityksessä jakoaika on kuin vuosi pienoiskoossa, mikä näkyy erityisesti sääenteissä. Yksi auringonpilkahdus jakoajalla vastaa yhdeksän vuorokauden poutaa sydänkesällä. Jos jakoaikana on pilvistä, tulee märkä kesä.
Pyhiä päiviä vietetään hiljaa ja joutilaana. Etenkin meluisat ja sotkuiset työt ovat kiellettyjä. Pyykkiä ei pestä eikä eläimiä teurasteta. Ei saa myöskään kehrätä tai keriä lampaita, muuten susi repii eläimiä. Sopivia hiljaisia töitä ovat esimerkiksi verkkojen ja rysien kunnostaminen. Pojat ja tytöt ennustavat tulevan puolisonsa ulkonäköä ja päättelevät enteistä tulevan perhe-elämänsä onnea.
Henkien sanotaan olevan liikkeellä, ja taudit tarttuvat helposti. Tiineet lehmät, lampaat ja tammat vahingoittuvat helposti, ellei niitä käsittele varovasti. Kaikessa talon menestyksen kannalta tarpeellisessa uskotaan olevan oma »väkensä», jota on vaarallista luovuttaa tänä aikana muualle, muuten talolle tulee katoa ja hävitystä. Tämän takia talosta ei anneta jakoaikana mitään pois. Sanotaan, että »jos annetaan, ei tule uutta tilalle».
Ennen Marttia leivotaan suuri kylvöleipä - satovuoden viimeinen leipä. Leipää pidetään jouluna pöydässä, muut ajat aitassa ja se syödään ensimmäisenä toukopäivänä. Pala leipää laitetaan kylvövakkaan ja annetaan kylvöjuhdalle. Näin tulee hyvä sato-onni uudelle vuodelle.
Jakoajan ja muut vuodenkierron merkkihetket löytyvät myös Taivaannaulan perinnekalenterista. Ostamalla kalenterin (20 €) Taivaannaulan verkkokaupasta tuet toimintamme jatkumista: https://kauppa.taivaannaula.org/tuote/taivaannaulan-perinnekalenteri-2027-perinneruoka/
Kuva: Kujalan ukko punoo kalaverkkoa. Hailuoto 1912. Samuli Paulaharjun kuva. Museovirasto, Creative Commons BY 4.0.
