Nykälänkosket

16/06/2026

⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

Teen tätä juhannukseksi 👇

16/06/2026

⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️ 7 unohtumatonta päivää kalastusta Finnmarkin erämaassa tutulla Fisketur -sakilla! Tällä kertaa vaellus toteutettiin pyörillä. Toisin kuin viime vuosien Fisketur-vaellukset, julkaisin tämän yksiosaisena "koko illan elokuvana". Pitkä paukku katsottavaksi, m***a toivottavasti matkassa viihtyy! (Tsekkaa maksuton Kalastus Lapissa -opas: https://www.kalastusvaellus.fi)

7 unohtumatonta päivää kalastusta Finnmarkin erämaassa tutulla Fisk...

15/06/2026

⭐⭐⭐⭐⭐

15/06/2026

Lippauistin kalastukseen, joka häikäisee liikkeellään! Tämä viehe on isomman Disco Dancerin vallaton, m***a samalla rakastettava pikkuveli, joka tuo mukanaan lupauksen unohtumattomista kalastuskokemuksista. Disco Dancer Mini pyörii discossa, kuin Travolta junior ja jatkaa isoveljen viitoittam...

13/06/2026

"While kayaking you easily quiet down and enjoy the spirit of the water, the motion, and the lake scenery, until new ideas, magnificent visions, or just a revisiting of old thoughts appear, as if out of nowhere. You never know."

Jos kesävieraiksesi on tulossa vieraskielistä väkeä, vinkkaa heille mahdollisuudesta päästä tutustumaan Puulan tuhanteen ja yhteen ihmeeseen sorsaperspektiivistä🦆

Varaukset kannattaa tehdä ajoissa, jos on tietyt päivämäärät kiikarissa 🧭

13/06/2026

Suomalaisen saunan päivä - Finnish sauna day (in English in the comments)
https://www.facebook.com/photo/?fbid=1440188838135574&set=a.554721980015602

Hyvää suomalaisen saunan päivää!

Suomessa saunalla on pitkä historia. Varhaisin saunamuoto on ollut maasauna, joita on ilmeisesti rakennettu jo kivikaudella. Hirsinen savusauna ilmestyi osaksi itämerensuomalaisten kansojen elämää ehkä noin 2000 vuotta sitten. Vielä 1800-luvun lopulla suurin osa suomalaisista saunoista oli perinteisiä savusaunoja.

Savusaunan eli »haikusaunan» ympäristö onkin se nimenomainen paikka, jossa perinteiset saunaan liittyvät tavat ja uskomukset ovat eläneet ja elävät sukupolvesta toiseen. Vuosisatojen ajan vastasyntyneiden ensimmäinen havainto maailmasta ovat olleet saunan tummanpuhuvat nokiseinät.

Sauna on vanhalle kansalle pyhä paikka, jonka lämmössä sielu ja ruumis puhdistuvat. Vanhalla kansalla on ollut tapana tervehtiä löylyä ja siunata itsensä ennen saunaan astumista. Saunasta tullessa toivotellaan myös muille »terveisiä» samaan tapaan kuin kirkosta saavuttaessa.

Saunan pyhyys velvoittaa omaksumaan rauhallisen ja pidättyvän käytöstavan. Kylpijöiden tulee saunoa sopuisasti ja välttää meluisuutta. Myös liian myöhään kylpemistä ja kohtuutonta löylyn lyöntiä pidetään sopimattomana.

Sana »löyly» tarkoittaa suomensukuisissa kielissä henkeä, ihmisen elämänsielua. Sanalla on yhteys hengitykseen, höyryyn ja itse elämään. Sauna onkin tärkeä osa ihmisen koko elämänkaarta. Siellä on synnytetty, pesty vainaja viimeiselle matkalle, vihdottu morsian ja pesty vastasyntyneet. Lisäksi löylyissä parannetaan sairauksia ja nostatetaan neitojen lempeä.

Saunomalla siirrytään juhlapäivinä arjesta pyhään. Kekrin ja joulun viettoon kuuluu saunan lämmittäminen myös suvun rakkaille vainajille. Vainajille valmistellaan saunaan kylpy lämpimän veden, vastojen, saippuan ja kylpyliinojen kanssa. Joulusauna myös koristellaan asettamalla kuusenhavuja seinähirsien väliin ja lattialle sekä peittämällä lauteet oljilla.

Oheinen lainaus on historioitsija Jussi Jalosen talvisodan Summan taistelua kuvaavasta teoksesta. Lainaus kertoo osaltaan saunan henkisesti puhdistavasta merkityksestä, joka on toteutunut jopa sodan äärimmäisissä olosuhteissa.

»Ruokailun, unen ja lämmön kaltaiset yksinkertaiset seikat näyttäytyvät sotilaiden kertomuksissa väkevinä aistielämyksinä. Peseytymisellä oli suorastaan rituaalinen merkitys, ja komppanialla kuin komppanialla oli oltava oma sauna. [...] Rintamaoloissa puhdistautumisella oli käytännön merkityksensä, ja kuten Ville Kivimäki on huomauttanut, samalla saunomiseen liittyi myös ajatus sotilaan henkisestä puhdistautumisesta, jossa rintaman saastaisuus oli mahdollista pestä pois. Se, että pesutilat yleensä rakennettiin, oli osoitus rintamamiesten pyrkimyksestä varmistaa turvapaikka, joka toi taistelukentälle kappaleen tavanomaista arkea.»

Suomalaisten saunakulttuuria suojelee ja ylläpitää Suomen Saunakulttuuri ry. Savusaunoihin pääsee tutustumaan Jämsän Saunakylässä: https://www.facebook.com/saunakyla/

Lemiläinen kiitosluku saunasta tultaessa:

»Suurpaljo kiitoksija
Sauna lämmittäjälle,
Puun kantajalle,
Uunii nakkaajalle,
Lattija lakasijalle,
Veen nostajalle,
Myös vasta hautojalle,
Ja löyly antajalle!»

Alkuperäinen kuvateksti: Rintamalla poikien korsusauna, joka lämpenee joka päivä. Sotamuseo.

12/06/2026

⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

"Iso osa melontamatkojen autuutta ovat (eväs)tauot."

Näin tuumitaan Puula blogissa.

Linkki löytyy kommenteista 🔥

12/06/2026

⭐⭐⭐⭐⭐ - Voiko eläimille tulla hikka?
- Miksi kananmunan läpi­näkyvä osa muuttuu valkoiseksi kypsyessään?
- Kuinka m***a askelta ihminen ottaa elin-ikänsä aikana?

Tutkijat kertovat myös, voiko eläimille tulla hikka ja miksi kananmunan läpinäkyvä osa muuttuu valkoiseksi, kun munan keittää tai paistaa.

11/06/2026

Eskon päivä

Huominen Eskon eli Eskelin päivä (12.6.) on perinteinen nauriin- ja hampunkylvöpäivä. Sanotaan, että »Eskelin päivänä kylvetty nauris on kaikkein onnellisin». Päivä päättää myös ohrankylvöajan. Pelloille odotetaan Eskon päiväksi »Eskon tähkiä», juhannukseen mennessä jyviä ja Ollin päiväksi (29.7.) uutisviljaa. Lapissa sääskien sanotaan aloittavan hyökkäyksensä Eskon päivästä alkaen, etelämpänä Esko tuo viheliäiset paarmat.

Hamppu on Suomessa vanha viljelykasvi, joka on aikanaan yhdessä pellavan kanssa syrjäyttänyt vielä vanhemman kuitukasvin eli nokkosen. Hamppua on kylvetty Eskon päivänä ensisijaisesti Pohjanmaalla. Siellä hamppu sanoo: »Kylvä minut Eskelin päivänä ja ota ylös Perttuna (24.8.), niin minusta tulee vahvaa». Eskon päivään mennessä rikkaruohot ovat jo itäneet, joten tällöin äestetty pelto pysyy pitkään puhtaana.

Entisaikaan suosittuja ruokakasveja olivat kaali, nauris, lanttu ja herne. Perunasta tuli näiden kilpailija vasta 1800-luvulla. Naurista on tiettävästi kasvatettu ravinnoksi Suomen alueella jo arviolta 4500 vuotta sitten. Vanhin Suomessa viljelty kanta on ollut »kaskinauris» eli »huhtanauris».

Naurista ja mahdollisesti muitakin hyötykasveja suojelevaa ja niiden kasvua edistävää haltijaa kutsutaan nimellä »Äkräs». Joissakin lähteissä Äkrään mainitaan suojelevan papuja, papuja, herneitä, kaalia, liinaa ja hamppua. Vienan Karjalassa ja Aunuksessa »Pyhä Äkrässie» on taas nimenomaan nauriin suojelija, jolta pyydetään kylvettäessä mahdollisimman suuria nauriita. Kaksiosaiset nauriit ovat uskomuksen mukaan erityisen pyhiä tälle haltijalle.

Nauriita voidaan valmistaa ruoaksi muun muassa kypsyttämällä niitä kuumien kivien kanssa naurishaudassa tai -kiukaassa. Kuumennetut kivet nostetaan nuotiosta kuoppaan naurispihdeillä. Nauriiden ja muiden juuresten paistamiseen käytetty kivinen kiuas on nähtävillä esimerkiksi Laatokan rannalla sijaitsevan Lumivaaran Kesvalahden Ukonmäen rinteessä. Ukonmäki on vanhastaan pyhä paikka ja toiminut vielä ennen sotia nuorison kokoontumispaikkana.

Kuva: Nauriskaskea poltetaan Pohjois-Savossa 16. kesäkuuta 1917. Kuvaaja Väinö Puurunen. Museovirasto, Creative Commons BY 4.0.