04/10/2026
Puhutaanpa tänään veloista. Taas tulee paljon kirjaimia ja numeroita.
Tämän lukeminen on vaikeaa eikä kiinnostavaa. Tämä ei ole tarina karkulaisesta strutsista tai lentopallo-ottelun tuloksista, joihin meidän mediamme keskittyvät. M***a tästä on pakko puhua, jotta tiedämme, miten elämämme muuttuu kolmen vuoden kuluttua.
Ja ei, puhe ei ole meidän veloistamme pankeille.
Niitä on jokaisella Suomen asukkaalla — keskimäärin 73 000 euroa työssäkäyvää kohden (tiedot vuoden 2026 ensimmäiseltä neljännekseltä). Ne ovat meidän henkilökohtaisia lainojamme: asuntolaina, kulutusluotot, luottokortit. Me puhumme valtionveloista.
Hallituksemme ennustaa velan kasvua
Nykyisestä 220,2 miljardista eurosta (vuoden 2026 toinen neljännes) yli 250 miljardiin euroonvuonna 2030. Tosiasiassa eduskuntamme asetti lainanottorajaksi 270 miljardia euroa. Ja tämä luku kertoo heidän todellisista odotuksistaan.
Lyhyt yhteenveto
Valtionhallinnon kokonaisvelka oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä 259,6 miljardia euroa, mikä on 90,3 % BKT:stä. Viisi vuotta sitten velka oli noin 75 % BKT:stä.
S&P:n luottoluokitus — AA+ negatiivisella näkymällä. Tämä tarkoittaa riskiä luokituksen laskemisesta AA:han 6–24 kuukauden kuluessa.
Suomessa on 2 536 000 työllistä. Kun velka on 259,6 miljardia euroa, se on ~102 400 euroa jokaista työssäkäyvää kohden.
Velanhoitomenot vuonna 2026 — 3,22 miljardia euroa. Yhtä työssäkäyvää kohden — ~1 270 euroa vuodessa pelkkiin korkoihin.
Taulukko: 2026 vs 2030
Mittari20262030 (ennuste)
Valtion velka (keskushallinto)
220,2 mrd €
>250 mrd €
Valtionhallinnon kokonaisvelka
259,6 mrd €
—
Velka työssäkäyvää kohden
~102 400 €
~111 500 €
Korkomenot (vuosi)
3,22 mrd €
6,3–6,8 mrd €
Korot työssäkäyvää kohden
~1 270 €
~2 500 €
Luottoluokitus (S&P)
AA+ (negatiivinen)
AA (riski)
10-vuotisten obligaatioiden tuotto
~3,8 %
—
Mitä 2 500 euroa vuodessa jokaista työssäkäyvää kohden tarkoittaa?
Se on vain valtionvelan korot. M***a jokaisella meistä on myös henkilökohtaisia lainoja — asuntolaina, kulutusluotot. Kun henkilökohtaisten lainojen korot lasketaan mukaan, pelkät korkomaksut yhtä työssäkäyvää suomalaista kohden voivat vuonna 2030 olla 4 000–5 000 euroa vuodessa. Tämä on rahaa, joka lähtee taskustamme — eikä palaa.
Tämä tarkoittaa, että ennemmin tai myöhemmin emme pysty hoitamaan velkaamme. Jos vuonna 2030 yli puolet valtion verotuloista menee velanhoitoon (korot + pääoman takaisinmaksu), sosiaalisiin velvoitteisiin jää kriittisen vähän varoja.
Siksi älkää ihmetelkö, että koulujen määrä on vähentynyt viimeisten 10 vuoden aikana 21 prosenttia. Suunnitelma jatkosupistuksista seuraavien 5 vuoden aikana on vielä 25 prosenttia. Tietenkin tämä koskee ensisijaisesti kyläkouluja. Samoin teitä ei pitäisi yllättää ilmaisen terveydenhuollon lakkauttaminen. Samoin meidän on valmistauduttava siihen, että inflaatio tuhoaa eläkkeemme ja meidän on itse huolehdittava vanhemmistamme.
Yhdestä asiasta voitte olla varmoja: virkamiesten määrää ei vähennetä, kansanedustajien palkat jatkavat kasvuaan. Eikä kukaan aio muuttaa ulkopolitiikkaa neutraaliksi. Päinvastoin, lisäämme aggressiivista propagandaa mediassa ja puolustusmenoja. Tämä tie ei johda mihinkään. Velkaa otetaan, jotta voidaan ostaa uusia leluja, kuten F-35.
Mitä velkatilanne tarkoittaa aivan yksinkertaisin sanoin: menetämme nopeasti suvereniteettimme.
Se, joka antaa rahaa juokseviin tarpeisiin, tulee myös tekemään poliittiset päätökset maan puolesta. Vuoteen 2030 mennessä Suomi menettää tosiasiallisen suvereniteettinsa säilyttäen kaikki vapaan ja demokraattisen valtion ulkoiset tunnusmerkit.
Virkamiestemme ja nykyisten kansanedustajiemme suunnitteluhorisontti on enintään 5 vuotta.
Ainoa, mitä voimme tehdä — puhua ja äänestää. Vain nykyisten eliittien täydellinen vaihtaminen voi pelastaa maamme. Olemmeko me huonompia kuin saksalaiset tai ranskalaiset, jotka ovat jo suurimmaksi osaksi tulleet samoihin johtopäätöksiin?
