Wiikin Kartanon historia
1900-luvun alku
Viitajärven tila, myöhemmin Wiikin Kartano, rakennettiin 1900-luvun alussa, kun Äänekoski-yhtiö oli hankkinut omistukseensa 3 000 hehtaarin määräalan metsämaata Viitajärven ja Keitele-pohjan alueelta. Hirsinen päärakennus sekä kivinavetta rakennettiin Jyväskylästä Ouluun menevän valtaväylän 4-tien (E75) varteen palvelemaan alusta asti ruokailu- ja majoitus
asiakkaita. Kivinen navetta tuotti tuolloin maidon, lihan, voin ja suojasi ajohevoset talvipakkasilta.
1900-luvun puolivälistä nykyhetkeen
Tilan toiminta lopetettiin vuonna 1963 ja pelloille istutettiin puita.Tilan rakennukset autioituvat vain metsästäjät pitivät silloin tällöin päärakennusta majapaikkanaan. Vuonna 1975 tilan rakennuksille tuli vilskettä, kun Punaisen pajan yrittäjä vuokrasi rakennukset ja alkoi harrastaa liiketoimintaa takomotuotteilla, kukkopilleillä sekä kahvion pitämisellä. Ensimmäiset taidenäyttelyt syntyivät Punaisen pajan navetan vintille ja Miina Äkkijyrkkä rakenteli pihapiiriin lehmiä. Punaisen pajan toimintaa kesti noin 10 vuotta kunnes vuonna 1987 Autotalo Drake Oy osti rakennukset sekä noin kuuden hehtaarin alan Metsäliitolta. Wiikin Kartanon nimi perustuu 1500-luvun puolenväliin, jolloin Turun linnanvouti Klaus Klemminki antoi sotilasmestari Wiikille palkkioksi tilan, jonka pääpaikka oli nykyisen Wiikin Kartanon paikalla ja perimätiedon mukaan pinta-ala oli 110 000 hehtaaria. Wiikin Kartano nykyaikana
Wiikin Kartano rakennettiin Itävaltalais-saksalaiseen tyyliin majoitus- ja ravintolatoiminnalle. Nykyään hirsinen päärakennus toimii ravintolana ja asiakaspaikkoja on noin 120. Kivinen navetta on muutettu hotelliksi ja huoneita on kaksitoista sekä vuodepaikkoja yhteensä kolmekymmentä. Kaksi saunaosastoa ja takkahuone on hotellin alakerrassa. Pihapiirissä on kaksi talviasuttavaa mökkiä sekä kolme pientä mökkiä kesäkäyttöön. Alueella on pieniä lampia ja hyvät ulkoilumahdollisuudet aivan järvien läheisyydessä. Kesäisin alueella on kotieläimiä ja lapsille leikkipaikka. Vuodesta 1993 alkaen on Wiikin Kartanoa isännöinyt Riitta ja Markku Somero. Vuoden 2007 alkaen kartanoitsijattarena ja yrittäjänä on toiminut tytär ja huopataiteilija Mervi Somero.
